Toimitatapojen, syy-seuraussuhteiden ja johtamisen tarkastelupaikka
Johdon työnohjaus on oman työn, johtamisen ja työyhteisön kehittämisen väline. Johdon työnohjaaja on sparrauskumppani, ei käskyjen antaja, joka auttaa selkiyttämään suuntaa, ajatuksia, toimintaa ja pysymään tavoitesuunnassa.
Johdon työnohjaus on johtamiseen ja esihenkilötyöhön erikoistunut työnohjausmenetelmä, joka lähtee yrityksen ja johtajan tavoitteista. Työnohjausprosessi on pitkä kumppanuussuhde, jonka aikana johtaja tarkastelee itseään, työtään, johtamistaan ja yrityksen ilmiöitä luottamuksellisesti.
Johdon työnohjaaja toimii peilinä ja nopeusmittarina sopeuttaen vauhdin tärkeiden asioiden kohdalla oikeaksi ja luoden tilan oivallusten syntymiselle. Johdon työnohjauksessa johtajalla on tilaa käsitellä ja sanoa ne asiat, joita ei voi sanoa tai käsitellä työyhteisön edessä.
HYVINVOINTI KILPAILUVALTTINA
Menestyvän liiketoiminnan takaa löytyvät hyvinvoivat työntekijät. Hyvinvoivat työntekijät tuottavat puolestaan hyvinvoivia asiakkaita. Johtaja mahdollistaa työnantajan puolesta hyvinvoinnin. Johtajan itsetuntemus, ammattitaito ja niin fyysinen kuin psyykkinen huolenpito rakentavat ovat hyvinvoivan työyhteisön rakennusmateriaalit.
MENETELMÄ SOVELTUU
-
Johtajana kehittyminen
-
Oman toiminnan haastaminen
-
Yrityksen tavoitteiden saavuttaminen
-
Erilaisuuden ymmärtäminen ja johtaminen
-
Jaksaminen
-
Muutostilanteiden ennakointi ja toteuttaminen sekä jälkiselvitykset
-
Ajanhallinta ja oman työn johtaminen
MITEN ASIASSA EDETÄÄN?
Johdon työnohjaus alkaa tavoitteiden asettamisesta. Tavoitteita ohjaa yrityksen tavoitteet ja ohjattavan johtajan omat henkilökohtaiset tavoitteet. Näiden pohjalta rakentuu yksilöllinen johdon työnohjauksen prosessi, jossa käsiteltäviin asioihin ja oman työn kehittämiseen perehdytään eri näkökulmista ymmärrystä laajentaen.
Tilaa oivallusten syntymiselle
Itsetuntemus on johtajan tärkein työkalu. Mitä paremmin johtaja tuntee itsensä, tunnistaa ja tiedostaa omat toiminta- ja ajattelumallinsa, sitä paremmin hän voi ymmärtää työyhteisöä, sen jäseniä ja työn aiheuttamia reaktioita itsessään. Tätä kautta johtaja pääsee kehittymään johtajana, pystyen tarvittavassa määrin hallitsemaan tilanteissa omia reaktioitaan.
Johdon työnohjauksessa työmenetelmiä on useita. Reflektoiva dialogi on kaiken ytimessä. Havainnollistaminen, näkyväksi tekeminen, mielikuvat, toiminnalliset menetelmät, Fabula-malli, kokemusten ja tiedon jakaminen, näkökulmien vaihtaminen ja pysähtyminen tarkastelemaan hetkeä, ovat menetelmiä, joilla johdon työnohjausta viedään eteenpäin.
Johdon työnohjaus perustuu aina teoreettisiin viitekehyksiin. Kitka Groupin johdon työnohjauksen taustalla on monitieteisyys, jolloin asioiden tarkasteluun löytyy näkökulmia teoreettista viitekehystä vaihtamalla. Johdon työnohjauksen tavoitteet ja kulloinkin käsiteltävä aihe vaikuttavat teoreettisen viitekehyksen valintaan. Tavallisimmin käytössä ovat ratkaisukeskeinen, systeeminen, yhteisödynaaminen ja sosiokonstruktivistinen viitekehys. Johdon työnohjaajan oma johtamiskokemus on vahva tausta peilata työelämän ilmöitä.
Työnohjaussessioissa keskustelu etenee yleensä tavoitteiden nostamisesta esille, edellisen kerran keskustelun tiivistelmästä kohti tapaamisen aihetta. Aihe voidaan sopia tarkkaan etukäteen, se voi nousta akuutista tilanteesta, tavoitteisiin liittyvistä ilmiöistä tai johdon työnohjaaja nostaa aiheen johtajan kanssa käymästä keskustelusta. Keskustelussa käytetään lisänä edellä kuvattuja menetelmiä.
Johdon työnohjausprosessi on pitkänä prosessina 40 tapaamiskertaa, jotka ajoittuvat 1–3 viikon välein. Tapaamistiheyteen vaikuttaa yrityksen tilanne: akuuteissa muutostilanteissa työnohjauksen väli on lyhyempi kuin tasaisemmassa vaiheessa olevassa yrityksessä, jolloin tapaamisväli voi olla kolme viikkoa.